Tilastoaikaa hakemassa

Viime lauantaina tuli testattua pikitien kuntoa Kouvolan puolimaratonilla, ensimmäisellä kautta aikain. Samaan aikaan järjestettiin puolikas myös omalla takapihalla, mutta liian tutuksi käyneet kadut eivät oikein hotsittaneet. Oman lukunsa teki myös Kouvolan asema nuoruusvuosieni kehityskehtona. Tutuilla kaduilla oli kiva lönkötellä ja mukavuutta lisäsi se, että kolme tuntia ennen starttia tein vielä paniikkipäätöksen ostaa uudet juoksukengät. Vanhat kun oli jo Sekundoitu täysin käyttökelvottomaan kuntoon.

Itse kisa juostaan yhtenä lenkkinä ja tällä kertaa hyvin tuulisissa olosuhteissa. vaihtelevat tuuliolot tekivät kilometriajoista hyvinkin sekalaisia ja viimeisellä vitosella oli välillä hyvinkin raivokkaita puhureita vasten kasvoja. Kouvolan puolimaraton on erittäin mukava reitti, mutta mäkisen profiilinsa puolesta ei sellainen minne kannattaisi omia ennätyksiä lähteä tehtailemaan. Jos Garminiin on luottamista, niin taisihan tuo olla rapiat 100m ylimittainenkin.

Perinteen mukaisesti lähdin reippaalla asenteella liikkeelle ja johdinkin kisaa paukusta maaliin. Tavoite 1:15:00 alituksesta jäi haaveeksi ja kello pysähtyi aikaan 1:17:28. Pitänee olla ensi kerralla kovempi.

Mukana reitin varrella oli Kouvolan kovin jätkä Mikko hemaiseva emäntänsä Annen kanssa, kummipoika Nuutti ja tietysti kovimman työn hieromalla kisaa varten tehnyt Mari. Kiitos fiiliksen luomisesta!

Lyödääs vielä kannatusjoukkojen ottamaa kuvasatoa kehiin.

Startti:


12km:


Laskeutuminen Kuusaankoskelle:


18km:


Loppusuoran tuuletukset: